Edistysaskelia

Maiju ilmoittautui Wanda-kissan hoitotädiksi ja Mount Everest vierähti sydämeltäni.

Kouluni ensimmäinen Kodolányi Jánosissa oleva vaihtari otti muhun yhteyttä ja kysyi tarviinko tutoria, hän on ainakin kuulemma kompuroinut sudenkuopissa siellä. Vastasin kyllä. Ehdottomasti. Must.

Paperisota

Kerronpa teille tarinan eräästä paperidokumentista jota kutsutaan nimellä Learning agreement. Se on paperi jossa näennäisesti valitaan tulevan vaihtojakson kurssit, mutta sillä ei kuulemma ole koskaan mitään tekemistä sen kanssa mille kursseille lopulta pääsee. Tähän paperiin tarvitsen kaksi (2) allekirjoitusta oman kouluni Erasmus -vastaavilta ja kaksi (2) allekirjoitusta vaihtokouluni vastaavilta.

Vaihtokouluni Kodolányi János University of Applied sciences suvaitsi päivittää kevään kurssitarjonnan kolme viikkoa myöhässä joten papereiden deadlineen oli enää noin 3 viikkoa. Haluan opiskella vaihdossa mahdollisimman paljon tutkintoni "pakollisia" kursseja sillä valinnaisten 20 opintopistettä olen jo melkein käyttänyt. Lähetin heti hopsarilleni viestin johon hän vastasi "Olen syyslomalla, vastaan viestiisi ensi viikolla". Great!

Seuraavalla viikolla sain valittua kurssit ja aloin täyttää lomaketta ja tajusin samalla että sen pitää olla reilun viikon päästä Unkarissa ja yksi allekirjoitus täytyy saada Turusta ja välissä on viikonloppu ja itsenäisyyspäivä. Stressipäänsärky. Turun opettaja ehdotti, että skannaisin lomakkeet ja lähettäisin ne sähköpostilla. Mahtava idea, tässä säästetään pari päivää!

Lomake on sellainen joka täytyy täyttää netissä ja tulostaa. Lomaketta ei voi tallentaa ja olin jo tulostanu siitä vaaditut 3 kappaletta kirjekuoreen, mutta koska olin taittanut paperit en enää voinut skannata niitä. Aloin täyttää lomaketta uudelleen ja kun olin tulostamassa uutta versiota tulostimesta loppui paperi. Atk-vastaava ei ollut paikalla ja hänen huoneessaan olevat tulostuspaperit olivat lukkojen takana. Joku kohtalotoveri löysi pienen paperipinon toisesta huoneesta. Paperi oli ilmeisesti loppunut jo ajat sitten joten tulostusjonossa oli monta sivua muita tulosteita. Kun paperit loppui taas, tulostelin edelleen jonosta puskevia papereita jo kerran käytettyjen papereiden käntöpuolille. Lopulta mulla oli jäljellä enää yksi paperi jolle tulostaa ja viimein sain lomakkeeni ulos ja skannasin. Huh.

Lähettäessäni lomakkeita sähköpostini jumitti eikä suostunut lähettämään viestiä eteenpäin. Uskomatota. Lähtin viestit toista kauta. Parin päivän päästä huomasin viestin opettajalta, että hän ei saanut liitteitä auki...

Lähetin viestin toiselle opettajalle jonka työhuone on Helsingissä. Odottelin itsenäisyyspäivän yli. Tiistaina, deadlineen 4 päivää, kun opettaja ei ollut vastannut vestiini lähdin käymään hänen työhuoneellaan. Perillä kuulin, että hän on työmatkalla Venäjällä koko viikon. Tää ei oo enää mahdollista!

En voinut kun lähettää paperit postitse Turkuun ja todeta että ei tämä onnistunut ainakaan aikataulussa. Viikon kuluttua sain Unkarista vastauksen yli kaksi viikkoa sitten lähettämääni sähköpostiin. Siinä mm. kerrottiin että papereiden deadlinea on jatkettu joulukuun loppuun.

Ihme säkää

Asumiskuvioini kaukana Unkarissa selvisivät aivan ihmeellisellä tavalla. Stiina, joka asuu Budapestissa on päättänyt lähteä töihin Lanzarotelle puoleksi vuodeksi (normipäivä) ja tarvitsee jonkun asumaan kämppäänsä. Siellä on sitten kaikki mitä tarvii lakanoita ja maustepurkkeja myöten, Stiinan ei tarvii roudata sen tavaroita mihinkään ja mun ei tarvii roudata ihan kaikkee Suomesta mukanani (matkalaukkuun jää enemmän tilaa vaatteille!). Vuokraan myös Stiinan nettitikun ja sillä on ylimääräinen prepaid -liittymäkin siellä. Onko tämä jo vähän liian helppoa vai onko tää vaan todiste siitä, että asiat menee niin kuin niiden on tarkoitettu menevän?

Voin siis vetää yli massiivisesta to do -listastani yhden merkittävän kohdan: hanki asunto.

Mutta ei hätää, ei se tekeminen tähän lopu, ei lähellekkään...

Byrokratia

Tutkailin vaihtokouluni nettisivuja ehkä jo miljoonannen kerran ja vihdoin sinne oli päivitetty kevään kurssit! Voin siis tehdä learning agreementin ja metsästää siihen allekirjoitukset saadakseni Eramus-apurahan ja tyydyttääkseni parinkin instituution byrokratian himokkaita hampaita. Ja myös turvatakseni omaa selustaani.

Löysin nettisivuilta muutakin. Ohjeita oleskeluluvan hakemiseen. Pitää olla valokuvaa ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia sun muuta ja niiden lisäksi todistus unkarilaisesta pankkitilistä jolla on vähintään 400€:n talletus. Aha...enpä olis tullut ajatelleeksi. Ja kaikista muista tietolähteistäni poiketen, oleskelulupa tulee hakea viimeistään kolme viikkoa maahantulon jälkeen. Aiempi tietoni, oli että EU -maassa saa hengailla 90 päivää ihan vapaasti ennenkuin tarvii mitään lupaa ajatellakkaan, ja että se on kuulemma ihan yksinkertainen ilmoitusasia. Mutta ei näemmä Unkarissa...

Perjantaina pidetyssä koulun vaihto-infossa erään opettajan kasvoilla häivähti ahdistus hänen kertoessaan miten Unkari onkin ollut aivan erityisen innokas käymään paperisotaa vaihtareiden kanssa....että innolla odotan...

Raha

Täyttämällä lomakkeita Kelalle saa 10€ korkeampaa asumislisää kuin Suomessa. Opintoraha ei muutu. Erasmus -apurahaa saa tarpeeksi. Pitäisikö avata pankkitili Unkarissa vai käyttää suomalaista tiliä?

Pitäiskö mun ottaa joku vakuutus? Eurooppalainen sairasvakuutuskortti ainakin, se on ilmainen.

Mitä teen puhelinliittymälleni? Ensin ajattelin sulkea sen, mutta sitten menettäisin vanhan puhelinnumeroni. Kai voin vain vaihtaa sen minuuttiveloitteiseksi ja olla käyttämättä neljä kuukautta.

Päätin etten kiusaa itseäni sillä asuntolalla. Löysin muutamia englanninkielisiä asunnonvälityssivuja, kalustetut yksiöt on keskimäärin 250€/kk.

Asuntola

Sillä on jo kamala nimikin: Bercsenyi Miklos Elelmiszeripari Szakkepzo Iskola, Kollegium es FVM Gyakorloiskola Kollegiuma. Siellä on vain yhteishuoneita, siellä on vain haaleita värejä.

Pelko

Ensin tulin tietysti iloiseksi. Jalat irtosivat maasta pariksi päiväksi.

Sitten tuli pelko: Unkari on vaarallinen maa, matkaopas kieltää liikkumisen yksin ilta- ja yöaikaan, myös valaistuilla kaduilla. Minulle kerrotaan mafioista. Ja kaikki muu uusi: valuutta, outo kieli, ruokakaupassa asioimisen vaikeus.

Sitten tuli tyyneys. Täytyy olla järjestelmällinen ja tehokas, hoitaa kaikki käytännön asiat ja suhtautua lähtöön viileästi siihen saakka kunnes kaikki on hoidettu.

Sitten aloin hoitaa asioita ja pelko tuli taas. Mitä jos kaikki käytännön järjestelyt menevät pieleen?

Mutta pahimmat pelot ja kriisit ovat luultavasti vielä edessäpäin...

Pois Suomesta

Minun Suomeni on pieni, pimeä, hiljainen ja turvallinen. Se ei riitä minulle.

Tänään sain tietää, että vaihtohakemukseni Unkarilaiseen korkeakouluun on hyväksytty. Budapest oli ensin vain päähänpistos joka kuitenkin kasvoi tunnetasolla hyvin nopeasti merkittäväksi ajatukseksi päässäni, siitä tuli juuri se paikka jonne haluaisin lähteä. Minä luotan intuitioon. En ole koskaan käynyt Unkarissa, monet kaverini väittävät, että Budapest on kaunein paikka missä ovat koskaan olleet.

Tämä blogi on oma terapiasessioni sekä tiedon jakamista.